Lauantaiaamulla seurakuntatalon pihalle saapui 12 sudenpentua innostuneina lähtemään uusiin seikkailuihin. Sen jälkeen kun sudenpennut olivat päättäneet kenen kyytiin kukakin menee, hyppäsimme autoihin ja lähdimme ajamaan kohti Leijankämppää. Matkaan lähdimme ihanan keväisestä säästä, mutta perillä meitä odotti täysi talvi.
Edellisten käyttäjien jäljiltä pihalla oli ruuantähteitä, joita lähes jokaisen oli pakko mennä tutkimaan ja kaivon pumppu oli alhaalla, joka tuotti johtajille paniikin, sillä ilman kaivovettä vesi olisi loppunut kesken.
Kun jokainen oli löytänyt laverilta itselleen sopivan paikan ja levittänyt siihen makuualustansa ja innokkaimmat olivat repineet makuupussinsa ulos pussista, suuntasimme ulos leikkimään. Leikkimisen lomassa kuului usein kysymys: ”Koska syödään? Mul on nälkä”.
Ruuan vihdoin valmistuttua menimme sisälle ja meitä odotti nakkikeitto ja monet märät hanskat ja sukat. Iloksemme, keittiöön oli viritetty pyykkinaru, johon saimme märät vaatteet kuivumaan. Sudenpentujen mahat täyttyivät maukkaasta keitosta, jonka jälkeen oli vapaa-aikaa ja saimme rauhassa kuivatella vaatteitamme.
Pitkän vapaa-ajan jälkeen aloitimme retken ensimmäisen virallisen aktiviteetin. Tutustuimme keskustelemalla karttamerkkeihin ja niiden väreihin, jonka jälkeen päästiin rastiradalla tutustumaan niihin tarkemmin. Rastiradalla opeteltiin myös ilmansuunnat palapelin avulla, harjoiteltiin kartan käyttöä ja tutustuttiin maamerkkeihin ja siihen kuinka luonnossa ilman karttaa ja kompassia voi katsoa missä mikäkin ilmansuunta on.
Rastiradan jälkeen oli taas vapaa-aikaa, jonka jälkeen syötiin päivällistä. Ruokana oli riisiä ja broilerikastiketta. Kun mahat saatiin täyteen, laitettiin ulkovaatteet päälle ja mentiin ulos leikkimään.
Leikkimisen pyörteissä huomasimme pian, että olikin jo aika sytyttää nuotio ja aloittaa iltaohjelma. Lauloimme tuttuja partiolauluja sekä muutaman lastenlaulun. Laulamisen jälkeen yhdelle laulukirjalle meinasi käydä vanhanaikaisesti, mutta onneksi allekirjoittanut ehti napata sen nuotiosta ennen sen syttymistä.
Laulujen jälkeen jokainen sai paistaa itselleen makkaran ja syödä sen valintansa mukaan sisällä tai ulkona. Useat päätyivät syömään sisällä, sillä olimme olleet pitkään ulkona ja hanskat sekä sukat olivat märkiä. Sisällä oli makkaran lisäksi vielä leipää. Iltapalan syötyään sudenpennut vaihtoivat yöpuvut päälle ja pesivät hampaansa. Pienen supinan jälkeen kämpässä hiljeni yllättävän nopeasti ja kaikki olivat raskaan päivän jälkeen untenmailla.
Yö sujui hyvin ja aamulla supina alkoi tuntia ennen herätystä. Herätyksen jälkeen aikaan osalla oli jo vaatteet vaihdettuna ja olivat valmiit uuteen päivään. Puuron valmistuttua söimme aamupalan, jonka jälkeen olikin aika pakata tavarat. Makuupussien ja –alustojen pakkaaminen koitui
hankalimmaksi. Melkein kaikki tavarat löysivät omistajansa heti tai ainakin lopussa pidetyn ”huutokaupan” jälkeen. Kun omat tavarat oli pakattu, siirryttiin ulos leikkimään. Keittiössä koko leirin ajan toiminut aikuinen tukemme jäi sisälle siivoamaan muiden ollessa ulkona.
Lounaan sudenpennut valmistivat itse trangioilla pienissä ryhmissä. Lounaaksi oli pääkalloa, joka maistui hyvin ulkoilleille pienille sudenpennuille. Syömisen jälkeen ehdittiin leikkiä hetki, kunnes vanhemmat tulivatkin jo hakemaan ja oli aika lähteä kohti kotia.
-Helmi