Hiihtoloman viettoon käytiin,
kohti retkeä perinteistä.
Vaan ei talvest tietoakaan,
maahiset kun matkaan kävi.
Valpperihin suunnan otti,
pieni joukko maahisia.
Sieltä löytyi talo suuri,
pihaa vaikka muille jakaa.
Kävi teltan pystytykseen,
joukko heti ahkerasti,
samalla kun tutustuttiin
kipinämikon saloihin.
Vielä saatiin mahat täyteen
piirakoita karjalan.
Yöpuulle sitten käytiin,
telttaan vielä vilpoisaan.
Kamina kun kohta lämpes
jo tuli uni suloinen.
Kipinääkin vuorollansa
valvoi kukin taitaen.
Aamul ehti monta juttuu,
tehdä pieni maahinen.
Ea-laukut pakkas, laittoi
valmiiks päivän rientoihin.
Kartta kouras metsään lähti
vartio nyt rohkeasti.
Rastilt toisel matkaa taittoi,
vettä niskaan saavist kaatoi.
Tuli tutuiks heikot jäät,
pelastamaan nyt jo oppi.
Trangiankin esiin kaivoi,
pyttipannuu kukin maistoi.
Vielä viestimäänkin oppi
radiopuhelimella.
Sitten nokka maalii kohti,
kuivaa, lämmint, ihanaa.
Lämpöö lisäs saunareissu,
hyvä ruoka kumpainenkin.
Muistelemispäivän viettoon
illal vielä ryhdyttiin.
Tuli Tuuli tuivertava,
myrsken heitti meidän niskaan.
Teltan otti, teltan vei,
jätti aukon pimeähän.
Samaan aikaan sähköt lähti,
muttei tuokaan haittaa tehnyt.
Iltapalaa eteen saatiin,
ohjelmakin jatkui vaan.
Kohta käytiin yön viettoon,
lattialle salin kovan.
Väsyneinä sammui silmät,
jokaisen jo nopeasti.
Saapui suunnistajat joukkoon
leiriläisten iloisten.
Rasteja metsäst lähdettiin,
innolla etsiskelemään.
Vielä teltat kasaan laittoi,
siivos jäljet, kaiken kantoi.
Nyt jo retki loppuun kävi,
seuraavaa taas ootellen.
PS. Kalevalanpäivää vietettiin 28.2. eli viikko talviretken jälkeen.